Ihanaa että tää vuodatus taas suostuu toimimaan, jospa saisi vähän useammin päiviteltyä kun ei tarvi hermojaan menettää!

Meillä ei mitään uutta ihmeellistä. Tinka ja Ruska ei valitettavasti edelleenkään tule kovin hyvin toimeen, mutta mä odottelen taas Tinkan raskauden ihmettä. Edellisen raskauden myötähän siitä tuli Roosan kaveri. Se on jännä että se ei oikein näitä muita naaraita meinaa hyväksyä lähelleen, mutta pojat on ihania. Me nyt sitten elellään niin että Tinka ja Ruska on vain valvotusti yhdessä ja valitettavasti joutuvat vuorottelemaan makuuhuoneessa. Mutta tätä tää on tää leikkaamattomien kanssa pelehtiminen ja jotkut vielä vapaaehtoisesti pitää lemmikkejä leikkaamatta... Mä en malta oottaa että saan Tinksun kastraatiks seuraavien pentujen jälkeen.

Ruska nauttii elämästään täällä. Pojat on senkin mielestä tosi ihquja ja varsinkin Toivo on ihan hulluna Ruskaan. Varsinkin nyt kun Ruska aloittelee hormonitoimintaansa. Mä ihmettelin kun se oli edellisessä näyttelyssä kauhean vaisu, yleensähän se leikkii tuomarin pöydällä välillä hyppien ja välillä selällään kiemurrellen. Nyt se vaan olis halunnut nuhjata mun sylissä koko ajan ja ilmaisi sen halunsa erittäin kovaäänisesti... No, syy selvis sitten maantaina illalla kun Toivo yllättäen loikkasi Ruskan selkään ja puras niskasta. Ei Ruskalla päälle päin mitään oireita ollut, mutta Toivo kyllä haistoi. Ruska-reppana vaan kiljui hädissään kun se ei voinut ymmärtää että miksi rakas Toivo sitä haluaa purra.

Mutta muuten ne kyllä on ihan parhaat kaverit, Toivo sitä jaksaa lutkuttaa puhtaaksi ja Ruska nauttii:

Olipas magee mimmi!

Ruska on löytänyt vesileikkien ihmeellisen maailman, tosin siinä meinaa tassut kastua:

Ja tuo roikkulelukin oli ihan hauska, tosin se menetti kiinnostuksensa hyvin pian:

Ja sitten pitää välillä rentoutua kun tarpeeksi riehuttu (ja sitä ne Toivon kanssa täällä tekee iltaisin, niin että heikompia alkaa jo kauhistuttaa):

Eikä näyttelyissäkään tarvi vieläkään stressata:

Roosakin on niin kiva että sen kanssa voi nukkua päikkärit:

Tinka ja Toivo olis kovasti lähdössä näyttelyyn, joko me mennään, nytkö, jokojokojookooo???

Mä vähän suunnittelin tohon meidän uuteen hienoon Sturdiin sisustuksia ja Tinka sai ihan kahjohepulin siellä:

Ja kun on hepuloitu, voi sitten alkaa taas kyttäämään Ruskan touhuja:

Maisastakin on kasvanut oikea kaunokainen, sillä on äitinsä silmät:

Nyt pitänee lähteä kynsienleikkuukierrokselle, ei niitä ole kuin vaivaiset 90 leikattavana...