Heissulivei taas!

Taas tulee näiden kullanmurujen uusimpia...

Toivon lempilelu joululta alkaa olla jo melko loppuunleikitty

Siis tämmösen ihme kangasriekaleen mamma yrittää joka aamu levittää sängyn päälle. Onneks mä oon jo niin iso poika että osaan pedata sängyn ihan ite mieleisekseni! Nii!!

Hauska kuva joululta, nuo valkoiset tuossa edessä on Mishkan viikset!

Ei mitenkään hyvä kuva, mutta sitäkin hellyyttävämpi

Yksinkertaiset lelut on parhaita. Ai miks meiän koti näyttää aina kaatopaikalta...

Ja jos lelut tympii, niin edelleen voi Roosaa kiusata. Se kiihtyy nollasta sataan noin puolessa sekunnissa... Ja Toivolla on kivaa!

Ok mamma, otetaas vielä kerran. Eli siis tää vankien siirtolaatikko, jolla sä kuskaat mua milloin mihinkin älyttömyyksiin, on muka nimeltään kuljetusboxi. Mä en voi ymmärtää miten niin mä en sitten vois kuljettaa sitä ympäri kämppää??!! Siis kuljetusboxi - kuljetus ympäri kämppää, eks sä ny tajuu. Voi pyhä yksinkertaisuus...

Huomatkaa hieno rinsenssa-näkösuoja, mamma taas innostu...

Jiihaa, mä oon siis pienempi ku saumuri, koska mahdun suojapussiin. Mut yhessä me ollaa suurempi ku Toivo ei enää mahu. Ehinpäs ensin, lällällää!!

Juu, tuu vaa ompelee. Kyllä me autetaa!

Harmi kun tähän ei saa liikettä. Toivo taas jokseenkin rentona veti unta näyttelyssä, jalat sätki ihan mahottomasti. Se varmaan näki unta niistä kaikista ihanista tytöistä mitä siellä oli!

Ja näyttelyssä on ollu niin kivaa että illalla pitää vielä muistella näyttelykassin päällä.